sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Ajatuksia imetyksestä - äidinmaito vs. korvike

Imetys, äidinmaito, äidinmaidonkorvike, pulloruokinta, täysimetys, korvikevauva... Vauvan ruokinta on varmasti yksi kiistellyimmistä ja erilaisia mielipiteitä aiheuttavimmista aiheista, mitä äitiyteen ja lapsen saamiseen liittyy. Vauvan ruokinta on jokaiselle niin henkilökohtainen asia, että omia valintoja puolustaa viimeiseen asti. Jokainen tekee kuitenkin varmasti siten, kun kokee parhaaksi itselleen ja vauvalleen sekä perheen yhteisen arjen sujuvuudelle. Oli valinta sitten äidinmaito tai äidinmaidonkorvike, ja kaikki siltä väliltä.
Oman synnytyksen lähestyessä olen koko ajan enemmän ja enemmän varma siitä, että minä haluan imettää. Haluan, että vauvamme saa superhyvää äidinmaitoa. Itse asiassa en ole koskaan ajatellut muuta vaihtoehtoa kuin imettämisen. Olen valmis tekemään kaikkeni, jotta voin ruokkia vauvani äidinmaidolla. Tiedän, että se saattaa, ja yleensä onkin, aluksi hankalaa ja kivuliasta, mutta luotan siihen, että se helpottaa alun jälkeen. Minua suorastaan ärsyttää, kun ihmiset sanovat, että minun ei pitäisi olla niin varma imettämisestä ja aina voi käydä niin, että joudun turvautumaan korvikkeeseen. Että minun pitäisi ennemmin varautua siihen, että tulen ruokkimaan vauvaa korvikkeella kuin siihen, että imetys onnistuisi. Koskaan ei voi tietenkään tietää miten asiat sujuvat, mutta uskon, että kun halu tehdä jotain on suuri, on onnistumisen mahdollisuus paljon parempi. Faktahan on kuitenkin se, että äidinmaito on ihan superhyvää vauvalla. Äidinmaidonkorvike ei voi koskaan korvata täysin niitä hyötyjä, joita äidinmaidosta vauvalle on.
 
Äidinmaito on superfoodia ja ihmejuomaa. Se muuttuu vauvan tarpeiden mukaan. Vauva hyötyy äidinmaidosta jokaisena päivänä Äidinmaidon sisältämät ravinto- ja vasta-aineet eivät häviä koko imetystaipaleen aikana. Imetetyillä lapsilla on todettu olevan vähemmän tavallisimpia infektiotauteja, ja taudit ovat usein lievempiä ja lyhytkestoisempia. Imetys vähentää myös astmaa, atopiaa, diabetesta sekä ehkäisee ylipainoa niin lapsuudessa kuin myöhemminkin. Lisäksi äidinmaito vähentää riskiä kätkytkuolemiin. Vauvan lisäksi imetyksen terveyshyödyt ulottuu äidille. Imettäneillä naisilla on pienempi riski sairastua rintasyöpään, munasarjasyöpään, aikuistyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Lisäksi imetys auttaa raskauskilojen karistamisessa ja painonhallinnassa, sillä täysimetys kuluttuu energiaa 500 kcal päivässä. Imetys on alun jälkeen vaivattomin tapa ruokkia lasta, sillä sitä on aina mukana oikean lämpöisenä ja hygieenisesti pakattuna. Ravinnon lisäksi vauva saa imetyksestä turvaa, läheisyyttä ja rakkautta. (Lisätietoa: https://imetys.fi/)
 
Yleisesti imetyksestä ei mielestäni puhuta tarpeeksi positiivisesti ja myönteisesti. Imetysmyönteisyys pitäisi olla itsestään selvyys esimerkiksi terveydenhuollon piirissä, mutta sitä se ei ole. On aivan kauheaa, kun äitejä painostetaan imetyksen lopettamiseen vaikka äidillä olisi halu jatkaa imetystä vielä. Maailman terveysjärjestö WHO:n suositus imetykselle on 6 kk:n täysimetys ja muun ruuan ohella imetys kaksivuotiaaksi saakka. Suomessa suositukset ovat tällä hetkellä 4 - 6 kk:n täysimetys ja vähintään 12 kuukautta imetystä muun ruuan ohella. Todellisuudessa nämäkään suositukset eivät meillä toteudu. Esimerkiksi äidinmaidonkorviketta juovien lasten määrä on suurentunut ja kiinteiden aloitus tuntuu siirtyvän koko ajan nuoremmaksi.
 
Uskon myös, että äitien ajatukset imettämisestä ovat muuttuneet. On valitettavaa kuunnella, kuinka äidit eivät halua imettää vauvojaan, koska he pelkäävät rintojensa menevän pilalle. Tai äidit eivät halua olla kiinni vauvoissaan, ja valitsevat tästä syystä korvikkeen, jotta voivat lähteä lapsen luolta pois. En tiedä, mutta uskon, että sama mahdollisuus on vaikka imettäisi. Pumppaa maitoa ja isä syöttää äidin ollessa pois. Sen ajan, mitä pieni vauva kestää olla pois äidin luolta, luulisi tämän toimivan.
 
Ollaan ylpeitä äidinmaidostamme ja imetetään ihan niin pitkään kuin se tuntuu hyvältä. Tai jos imetys ei onnistu, ollaan silti ylpeitä äitejä.


5 kommenttia:

  1. Ikuisuus kiistanaihe. Minun mielestäni voi itse päättää, imettääkö vai ei. Kaikille äideille maito ei ns. nouse rintoihin synnytyksen jälkeen. Tärkeintä on äidin ja vauvan vuorovaikutus. Itse imetin molemmat lapseni puoli vuotiaiksi. Ja todella nautin imettämisestä. Se ei sattunut edes aivan alussakaan. Ja oli ihanaa läheisyyttä. Onnellista odotusta sinulle.

    VastaaPoista
  2. Joo, Suomessa imetetään tilastollisesti aika vähän, ja vähän aikaa :( Uskon, että suuri syy on vielä lapsenkengissä olevalla imetysohjauksella, vaikkakin se on onneksi kehittymään päin.

    VastaaPoista
  3. Monesti imetyshaluttomuuteen ja imetyksen epäonnistumiseen syynä ovat tiedon puute. Mulla oli alkuun imetys yhtä itkua ja taistelua. Korviketta ei kuitenkaan ostettu koskaan kotiin ja kipu helpotti. Kannattaa rohkeasti kysellä imetyksen tukiryhmästä FB:stä ja paikallisilta imetystukiäideiltä neuvoja, kun tulee vaikeita tilanteita. Ilman ulkopuolista apua meidän imetys olisi tyssännyt nopeasti.

    Jos haluat lukea, niin mun blogista löytyy muutama teksti meidän imetystaipaleesta (http://nytheti.blogspot.fi/search?q=imetys), joka jatkuu yhä. Nykyään imettäminen on välillä jopa ihan mukavaa! :)

    VastaaPoista
  4. Aihe josta itsellä ei ole mitään käryä tai mielipidettä sanoa juuta tai jaata :D Mukava silti että jaat omia ajatuksia aiheen tiimoilta!

    hanna
    www.hannamariav.com

    VastaaPoista
  5. Tämä aihe kyllä saa äitien tunteet kuumenemaan. Itse näen Suomen melko imetysmyönteiseksi. Oma imetykseni ei onnistunut yrityksestä huolimatta, mutta olen hyväksynyt sen asian, ja vauvasta on kasvanut iloinen taapero korvikkeellakin.

    Tärkeintä on, että vauva saa ruokaa ja rakkautta! Vähemmän toisten kritisointia ja syyllistämistä, ja enemmän tsemppiä ja tukea!

    Ihanaa loppuodotusta!

    VastaaPoista